Se oli tulos. Spoilattakoon heti alkuun.
Käytiin siis Herra Kapteenin kanssa luonnetestissä. Olen odottanut tätä pitkään ja hartaasti, odotetun päivän lähestyessä muisti Helikin kertoa kuinka jo pari vuotta sitten Capon ollessa ihan pentu, odotin vaan että millon päästäis luonnetestiin. Etenkin Lunan myötä minulle on muodostunut hirvittävän tärkeäksi se, millainen luonne koirallani on. Ulkonäöstä voin tinkiä mutta luonteesta en piiruakaan. Luonteen suhteen en tee kompromissin kompromissia, kun haluan kuitenkin harrastaa koirineni, on kivempi alkaa tehdä pennun kanssa jo yhdessä asioita eikä ensin kuluttaa viittä vuotta siihen että saat koirasta ylipäätään yhteiskuntakelpoisen, ja senkin jälkeen saa tietyissä tilanteissa vähän jännittää. Ja lopulta tietyissä lajeissa se kisaura kuitenkin katkeaa ennenkuin on ehtinyt alkaakaan. Eihän se kilpaileminen tärkeintä ole, mutta mikäpä puuha ei olisi kivempaa hyväluonteisen koiran kanssa. Ja koiraharrastukset on niin kivoja! Onhan Luna toki omalla tavallaan aivan spesiaali koira ja päivääkään en sen kanssa vietetystä ajasta vaihtaisi pois, löydettiinhän me Lunan kanssa onneksi sille sopiva laji jota harrastaa, joten katkera vuodatus sikseen ja iloisiin asioihin.
Capo, koira jonka ei pitänyt tulla meille mutta joka vakuutti kolmikuisena hirvittävän ihanalla ja reippaalla luonteellaan, kävi tänään siinä kauan odotetussa luonnetestissään. Ja kyllä täytyy sanoa että testin jälkeen on ollut ihan hirvittävän hyvä fiilis, niin ylpeä ja onnellinen koirastani olen. Capon mielestä taas luonnetesti oli oikein hauska pikku tehtävärata, ja testin jälkeen se lähinnä kysyi että milloin se OIKEA tekeminen alkaa?!
Kaikkien odotusten mukaan Capo leikki kuin viimeistä päivää, kunnolla keppi poskihampaiden taa kiinni ja eikun taistelemaan. Kun tuomari antoi Capon voittaa, tuli se käymään kepin kanssa luonani mutta kun tuomari taas kysyi että leikitäänkö vielä niin mitäpä Capo olisi enemmän mielellään tehnyt kuin leikkinyt lisää!
Vesileimasta huolimatta kaikki kuvat on ottanut Jani Koponen. Loput kuvat testistä löytyvät osoitteesta http://kaapiosnautseri.kuvat.fi/kuvat/SKSK+Luonnetesti+kev%E4t+2012/Xtravaschnauza+Extraordinary/
Sitten kelkalle. Capo aika pitkään pysyi rauhallisena ja ihmetteli että mikä ihme se tuo on, mutta kelkan tullessa ihan lähelle se otti takapakkia ennen kuin meni kelkkaa haistelemaan. Mikä onkin ihan oikein, koska jotenkinhan koiran tulee reagoida uhkaan.
Kelkan jälkeen katsottiin sitten että miten se Capo puolustaa, itse en osannut arvata tästä juuta enkä jaata. Meillä Luna on yleensä koirista se joka hoitaa kurin ja järjestyksen ylläpidon, joten en osannut yhtään sanoa mitä Capo tekisi ollessaan minun kanssa yksin ja jonkun uhatessa. Onneksi Capo tiesi ja hyvin tiesikin, ikinä en ole ennen kuullut noin syvältä rinnasta kumpuavaa oikein kunnon haukkua siltä. Niin kovaa piti sanoa että otsatukkakin viuhui miten sattui.
Pimeässä huoneessa Capo lähti heti matkaan etsimään minua, hetken pyöri huoneen keskellä kun ei oikein tiennyt mistä helpoiten pääsisi läpi mutta teki kuitenkin jatkuvasti aktiivisesti töitä päämäärän saavuttamiseksi eikä lamaantunut. Ja nopeasti se kyllä löysikin. Haalarilla Capo kääntyi ripeästi mukanani takaisinpäin kun haalari nousi, mutta hyvin nopeasti palautui ja jatkoi matkaa ihan normaalisti. Muut osiot näkee tuosta postauksen lopusta löytyvältä videolta siinä määrin hyvin että niitä tuskin lienee tarpeen selostaa kovin tarkkaan. Videon lopussa on tuomareiden kommentit.
Pisteitä tuli seuraavanlaisesti:
Toimintakyky: +1 kohtuullinen
Terävyys: +1 pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu: +3, kohtuullinen, hillitty
Taisteluhalu: +3, suuri
Hermorakenne: +1, hieman rauhaton
Temperamentti: +3, vilkas
Kovuus: +1, hieman pehmeä
Luoksepäästävyys: +3, hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus: +++, laukausvarma
Kyllä vois sanoa että parempi fiilis ei voisi olla, ihan mieletön koira <3
Kolme Muskettisoturia 