Tänään Capo ja Xena yhteistuumin saivat oivalluksen ja keksivät että miten se leikkiminen sujuis yhdessä! Miehistöä tämä miellytti erityisesti siitä syystä, että oli sitten semmoinen hetki että olisi voinut vaikka tehdä hetken koneella hommia ilman että pieni malinuaa repii lahkeesta. Olisi voinut. Jollei olisi ollut asiasta niin innoissaan että oli heti mentävä ottamaan kuvia todisteeksi.
Painihommaoivallusten lisäksi ollaan oivallettu muutenkin asia jos toinenkin menneinä päivinä. Eilen kävin isännän Motonet-käynnin aikana pentukoiran kanssa katselemassa maailman menoa Espoon keskustan suunnilla. Istuttiin mukavasti nurmikolla ja katseltiin uusia juttuja kuten: auto, ohikulkija, liukuovet. Täällä kotona kun ei juuri näy ihmisiä eikä autoja, paitsi tietty omat sellaiset. Jännää oli, kaikenlaiset uudet jutut, mutta vähän maltettiin leikkiäkin. Iskin Xenalle tuolloin kaulapannan ja hihnankin ekaa kertaa päälle mutta hän ei tainnut sitä lainkaan huomata. Kukas mistään pukineista välittää kun on elämässä tärkeämpiäkin asioita kuten ihmisten lahkeet, niitä voi paremmin purra. Vaikka voi vähän hihnaakin.
Illalla Capon kanssa käytiin ensimmäistä kertaa treenailemassa agilityjuttuja kesätauon jälkeen, ja oli se makee. Ja nopee. Ja innoissaan. Kiljunta vaan kävi kun otin sen autosta treenikentän pihalla koska mikä vois olla siistimpää kuin agilityhurjastelu. Ei mikään. Paitsi oikeastaan mikä tahansa hurjastelu käy. Kun alkoi sataa, päädyttiin kuitenkin halliin treenaamaan, itseä ei niin sateet haittaa mutta Capon mielestä sade on vähän ällöä treenatessa, lenkkeillessä tai muuten se ei haittaa ja agiliitäessäkin se kyllä tekee sateessakin mutta niin pirun hitaasti. Viime kisoissa otettujen parin kontaktivirheen takia painotin treeneissä kontakteja ja etenkin sitä että ne otetaan myös vaikka ois hirveä vauhti ja kiire ja ihanaa, muutoin keskityttiin lähinnä vaan hauskanpitoon. Ei oikein ollut mitään mitä ois tarvinnut hinkata tai hioa, kaikki takaaleikkaukset, takaakierrot, persjätöt, jaakotukset sun muut sujui kuin vettä vaan. Ja Capolla oli niin kovasti hauskaa!
Capon vuoron jälkeen pääsi Xena halliin leikkimään. Capo saa aina treeninsä päätteeksi leikkiä ja juosta kentällä mielensä mukaan, ja otettiin Xena mukaan juoksemaan ja tutustumaan halliin. Vähän sitä jännitti hallin kattoa rummuttava kova sade, mutta sitten se päätti että jollei Capoa haittaa niin sitten ei haittaa pieniä malinoisejakaan! Siellä juoksivat kenttää ympäri ja lopuksi Xena suoritti Capon jäljessä putkea. Capo usein tykkää lelu suussa hyppiä esteitä ja suorittaa putkia oman mielensä mukaan, ja eilen oli näemmä putkipäivä. Oli niin kivaa, ja Xena ei tainnut edes ensin tajuta että nyt mennään putkeen kun se vaan häselsi Capon perässä. Lopulta Xenan mielestä oli tosi hauskaa juoksennella putkea ihan itekseenkin. Kyseessä oli toki lyhyt suora putki josta näki läpi, eikä mulla varsinaisesti ollut tarkoituksena tehdä yhtään mitään treenijuttuja vielä vaan lähinnä käyttää Xenaa katselemassa uusia juttuja. Mutta mikäpä siinä kun toisilla näytti olevan hauskaa!
Autossa Xena joutui ensi kertaa matkustamaan häkissä ja siitäkös pieni malinois närkästyi ja ensimmäisen vartin yritti huutaa täysiä eläinsuojelijoita paikalle. Lopulta se tajusi ettei kukaan ole häntä tulossa auttamaan ja rauhoittui loppuajaksi matkustamaan ihan kiltisti. Ensimmäisellä parilla autoilukerralla Xenaa vähän jännitti koko hölmö autoilupuuha, mutta kolmannella kerralla hän matkusti jo kuin vanha tekijä ja ainoastaan vähän halusi antaa kuskille ohjeita siitä miten sitä autoa kuuluu ajaa.
Capo tuntuu olevan muutenkin Xenan esimerkki elämässä, Capolta se usein katsoo että mites nyt pitäisi reagoida jos ei oikein itse tiedä. Tänään isäntä hioi hiomakoneella noin metrin päässä siitä missä oleskeltiin koirien kanssa ja Xena ensin näytti siltä et jumankekka mikä toi on ja mitä tässä nyt pitäs sitten tehdä, mutta kun Capo ja Luna puuhaili omiaan mitään välittämättä, Xena päätti ettei hänkään viitsi pikkujutuista numeroa tehdä ja lähti rallaamaan Capon mukaan. Mutsin kultamurut. <3
Jätä kommentti