Ulkoilua

Kamera pääsi jälleen ulkoilemaan yhdessä koirien kanssa. Ensin piti ottaa Lunasta vähän etsimiskuvia onnistuneen etsinnän jälkeen:

Palkaksi hyvästä suorituksesta Luna haluaa aina leikkiä. Ja leikeistä paras on vetoleikki, eli etsinnän jälkeen yleensä liinanrepimisleikki.. Onneksi Berran Powergrip kestää!

Sen jälkeen lähdimme lenkille, ja huudettaessa koiria luokse tuli kohti yksi lentävä koira ja toinen maata pitkin liikkuva.

Työmatkalla

Etsijäkoira matkalla töihin (assistentti Timi ei yleensä ole mukana kun lähdetään hommiin, mutta tällä kertaa tilanne oli vähän erikoinen ja olosuhteista johtuen koko perhe kahden koiran ja kahden ihmisen voimin lähti liikenteeseen mikä lopulta osoittautui mainioksi ratkaisuksi, joskin isäntä ja assistentti keskittyivät logistiikkayksikön (lue: auton) hallinnoimiseen Lunan ja minun hoitaessa muut hommat)

Etsijäkoira matkalla kotiin töistä

Lepoa ennen ja lepoa etenkin jälkeen!

Uusi ulkoasu

Kotisivumme on saanut uuden ulkoasun, kuten näkyy. Ulkoasun meille teki Linda Toivonen, suuret kiitokset siitä!

Luna sanoo että nyt ois aika tulla mukaan kattomaan lähempää!

Lisää talvikuvia

Vapaapäivä ja kivat säät on käytettävä hyödyksi joten kävimme kuvailemassa koiria(kin) rantapuistossa. Jälleen Lunasta on suurempi määrä kuvia ja Timistä vain yksi pönötyskuva, mutta syynä tällä kertaa oli ehkä se ettemme viitsineet päästää Timiä lainkaan vapaaksi (Lunakin oli vain muutaman minuutin ajan vapaana kun muita ei näkynyt jotta sai vähän leikkiä lumipalloilla) ja se joutui tekemään juoksupyrähdyksensä ja lumessamöyrimisensä flexin päässä. Koska flexi taas oli isännän hallussa oli kamera lähes aina väärässä paikassa..

Tässä niitä kuvia kuitenkin.

Luna on oppinut palkitsemaan itsensä “remmileikillä”, koska harrastin joskus sen ollessa nuori sitä, että palkkasin hyvästä ohituksesta vetoleikillä ja remmi nyt yleensä sattuu olemaan aina lenkillä mukana ja niinpä se joutui leikkikaluksi. Nykyisin kun Luna katsoo itse olleensa reipas tai tehneensä jotakin hyvin, se palkitsee itse itsensä remmileikillä. Ja hyvin on toiminut palkitseminen kun kerran lenkkeily tuon kanssa on niin helppoa. Onneksi Luna osaa myös remmileikin lopettamisen “lopeta”-käskyllä, joten remmiä on jouduttu leikkien seurauksena vaihtaa vain kerran, ja rikki mennyt remmikin oli noin 25 vuotta perheemme koirilla käytössä ollut nahkahihna. Tosin joskus Luna mielestään tottelee “lopeta”-käskyä niin hyvin että siitä tulisi palkaksi saada remmileikkiä…

Talviterveiset

Tänään päätin ottaa auringon paistaessa kameran mukaan päivittäiselle lumieriehumislenkillemme, vaikka pakkasta oli 23 astetta ja siihen kova tuuli päälle, tuli kuvia aika määrä. Ehkä kuvat kertovatkin kaiken, etenkin kun niitä on niin paljon.

Musta sakemanni on koirien isäntäehdokkaan laihdutuskuurilla oleva Åsa, Lunan uusi paras leikkikaveri.

Niiden myötä siis talviset terveiset meiltä.

Uusivuosi

Tänä vuonna pakkasimme perheen koirat (Luna, Timi ja isosiskon Tico) kasaan ja ajoimme äidin luokse viettämään uuttavuotta. Syitä siihen oli monia, a) Karjaalla paukkuvat raketit huomattavasti vähemmän ja lyhyemmän aikaa kuin Järvenpäässä, tälläkin kertaa ammuskelu alkoi tasan kuudelta niinkuin pitääkin ja loppui noin yhden aikaan yöllä b) aivan äidin lähellä on iso koirapuisto jossa on parimetriset aidat, eli pelästyessäänkään kukaan koirista tuskin pääsisi paniikissa karkuun joten niiden ulkoiluttaminen vapaana on mahdollista pitempään. Normaalisti emme käy ollenkaan koirapuistoissa niiden tautipesäkkeisyyden ja koirien stressaamisen takia, mutta tässä nimenomaisessa koirapuistossa en ole koskaan nähnyt muita (joten saisimme suurella todennäköisyydellä olla puistossa rauhassa omien koirien kesken) ja jostain on tingittävä mikäli haluaa että koirat pääsevät juoksemaan turvallisesti vapaana kun on vaara paukuista. Lunalla kun näkyy erityisen selkeästi liikunnan määrän ja laadun vaikutus sietokykyyn, laadusta toki joutuu ehkä siinä kohti tinkimään että metsälenkeille ei päässyt mutta äidin Cinja-koira huolehti kiitettävästi Lunan mielekkäästä liikkumisesta puistossa. Lunakaan ei ole koskaan karannut vaikka olisikin paukkunut vaan sen sijaan tulee minun luokseni, mutta niin sitä sanoo moni jonka koira onkin uudenvuoden jälkeen karkuteillä… Ja vielä c) äidin luona meillä oli hyvät ja mukavat tilat kellarikerroksessa jonne pauke ei kuulunut kovinkaan kovaa.

Niinpä uusivuosi meni varsin hyvin aiempiin nähden. Luna ei joutunut paniikkiin ollenkaan (meni piiloonkin vain kahdesti ja tuli heti pois kun pyydettiin) ja suurimman osan ajasta joko makoili epäileväisen näköisenä tai nukkui. Olen aiemmin ollut aika epäileväinen kaikenlaisten homeopaattisten lääkkeiden toimivuudesta eikä meillä ole muutenkaan toimineet ikinä mitkään DAPit tai Serene UMit tai Rescue Remedyt, mutta tällä kertaa saimme tutulta eläinhomeopaatilta arnica-”pillereitä”  jotka hieman helpottivat Lunan oloa. En usko että ne vaikuttaisivat juurikaan jos koira olisi hyvin peloissaan tai ylipäätään auttaisivat paukkuarkuuteen, mutta Lunaa olen siedättänyt jo useamman vuoden ja sen sietokyky alkaa olla parempi paukkujen suhteen, eikä se ollut siis lainkaan niin peloissaan kuin yleensä. Se lähinnä makoili, kuulosteli ja hieman tärisi muutamaan otteeseen. Arnicaa käytimme silloin kun se ei näyttänyt pelkäävän kovin paljoa mutta ei pystynyt rentoutumaankaan. Arnicaa saatuaan se joka kerta pystyi rentoutumaan ja nukahti. Koetimme tänäkin vuonna Rescue Remedyä (sprayna), mutta sen vaikutuksesta en osaa aivan varmasti sanoa sillä annoimme sitä ennenkuin kovin paukuttelu alkoi joten muutosta Lunan käytöksessä emme ainakaan päässeet näkemään. Lisäksi olosuhteet vaikuttivat niin paljon etten osaa sanoa oliko Rescue Remedyllä siihen paljoa vaikutusta.

Sitten loppukevennykseksi hieman uudenvuodenpäivän ulkoilukuvia, jostain syystä FTP-ohjelma veti ne siirrettäessä hieman pikseleisiksi mutta kaipa niistä jotakin näkyy:

Käskin Lunaa käymään maahan, ja se todella yritti kaivautua sinne ensin..

Timille tuli ensimmäistä kertaa näkyvästi kylmä alle 20 asteen pakkasessa, vanhuus alkaa jo vähän näkyä.. -12 astetta oli ja parin kuvan ottamisen jälkeen vein tärisevän koiran sisään. Timillä ei ole oikein koskaan ollut mitään vaatteita kun sillä on niin muhkea ja lämmin turkki, mutta tänä vuonna se on saanut käyttää joitakin kertoja Donin vanhaa villapaitaa, ja saa näemmä vastedeskin!

Kotiin tultuamme huomasimme vielä että Luna oli päässyt Etsijäkoira-lehden kanteen. Täytyyhän se koirien omassa blogissakin siis mainita

Perkeleen kuvaterveiset

Perkelekin on ollut kanssamme joulua viettämässä viikon ajan, ja olihan siitä otettava kuviakin sitten.

Ensin Perkele tarkasti kaikki vanhat lempipaikkansa, ensimmäisenä tiskialtaan. Siellä on edelleen yhtä hyvä kolistella kuin ennenkin! Pahoittelen sotkuista keittiötä.

Tämän jälkeen käytiin tähyilemässä lintuja telkkarin päältä. Televisio oli tosin sitten viimekokeilemisensa vaihtunut litteämmäksi malliksi mitä Perkele ei varsinaisesti ottanut huomioon loikatessaan sen päälle. Lopulta kuitenkin kaikki raajat olivat sopuisasti television päällä ja pihamaan tarkastaminen saattoi alkaa.

Perkele myös teki välittömästi huomion siitä että hänen liskotelevisionsa olikin muuttanut tänne! Niinpä loppuaika meni terraarion päällä liskoja tiiraillessa ja sivusilmällä myös vähän terraarion päällä olevasta ikkunasta katua tarkkaillessa.

Joulu

Meillä joulua on vietetty hyvin koirallisissa merkeissä, ollaan treenattu, lenkkeilty, leikitty ja mitä kaikkea sitä nyt voi koirien kanssa puuhata..

Niihinkin askareisiin mihin ei varsinaisesti koiraa tarvita, ovat koirat siitä huolimatta ottaneet osaa. Luna on muun muassa innokkaasti ollut mukana paketoimassa lahjoja. (Tähän välihuomautuksena, meillä ei tueta Pedigreetä emmekä normaalisti käytä mitään ko. lafkan tuotteita, mutta koska isäni halusi jokaiselle perheen koiralle ostaa yhen koirankeksilaatikon, otettiin ne kiltisti vastaan ja laitettiin pakettiin jouluaattoa odottamaan.)

Luna toimi laaduntarkastajana ja paketoimisen Virallisena Valvojana.

Jouluaattopäivänä Luna myös mielellään valvoi joulukuusen alla olevan lahjakasan hyvinvointia.

Joulukuvat ovat jääneet varmaan viimeisenä viitenä vuonna ottamatta, joten tänään pikkusiskon avustuksella otimme jouluisen ryhmäkuvan ja yksittäiskuvatkin koirista. Ryhmäkuvassa on mukana hoitokoira Kevin, joka niin reippaana ja touhukkaana osallistui kuvaussessioon että olihan senkin annettava kuvaan liittyä.

Sitten vielä erikseen Timi

ja Luna.

Hyvää joulua!

Voittaja ja Pohjoismaiden Voittaja 2009

Olimme Lunan kanssa viime viikonloppuna (12.-13.12.) edustamassa Etsijäkoiraliittoa Messarissa. Luna käyttäytyi koko viikonlopun äärettömän hyvin, ja etenkin lauantaina sillä tuntui olevan älyttömän hauskaa. Jatkuvasti piti saada olla liikkeellä ja tehdä jotain siitä huolimatta että kiersimme tungoksissa ja muutenkin ahtaissa halleissa. Lauantaina arvelimme että eiköhän koira ole illalla väsynyt kun olimme Messuilla aamuyhdeksästä iltakahdeksaan, mutta Luna oli asiasta eri mieltä. Tottahan illalla jaksoi käydä kävelyllä, leikkiä, rouskutella luita ja muuten vain puuhastella. Ja heti sunnuntaiaamuna se oli tikkana ylhäällä kysymässä että taasko mennään! Sunnuntai-iltana meno onneksi oli vähän tyynempää ja Lunakin käytti illan enemmän lepäilemiseen kuin touhuamiseen.

Toinen iloinen Messarissa sattunut yllätys oli se, että Luna oli häkissään erinomaisen nätisti. Sitähän ei ole koskaan pidetty häkissä missään vaikka sillä on ihan pennusta saakka ollut tuo iso metallihäkki. Nyt kuitenkin koira tuupattiin häkkiin ja niin kauan kun en ollut näkö-tai hajuetäisyydellä, pysyi Luna kuulemma hiljaa ja nätisti häkissä. Välittömästi sen huomatessa minut alkoi vaativa tassu rämplätä häkin ovea ja vieno itku kuulua. Jatkossa siis Lunankin voi tarvittaessa häkkiin sulkea esim. tapahtumissa, nyt kun on testattu sen reagoiminen siihen. Aiemmin sitä ei ole häkissä pidetty juuri siitä syystä että se on aina ollut hieman ahtaanpaikankammoinen ja parivuotiaana häkkiä kokeillessaan meinasi rikkoa itsensä kokonaan jouduttuaan suljetuksi sinne.

Iloinen virne naamalla oli ja pysyi  (huomatkaa sen valjaiden uusi etuosa, maastokuvioinen!)

Erityisesti Luna kunnostautui ravinnonhankinnassa ja onnistuikin siinä kiitettävästi.

Timille ostimme näyttelystä Nutrolin Senioria (kokemuksia luvassa myöhemmin kun mahdolliset vaikutukset jo voisivat näkyä) sekä  punaiset Jyryn y-valjaat jotka ovat osoittautuneet erinomaisiksi. Ne ovat tukevat, eivät hankaa ja pysyvät erinomaisesti paikallaan. Ainoa miinus on se, että kaulaosa on vedettävä pään yli eikä sitä saa esim. soljella auki. Kaulaosa tuppaa ottamaan kiinni Timin korviin ja siksi sitä ei voi vaan hellästi sujauttaa pois, mikä taas ei ole hyvä ottaen huomioon että Timillä on ollut ongelmia yhden niskan nikaman kanssa. Timi kuitenkin ratkaisi tämän asian itse oppimalla kahden kerran jälkeen vetämään itse päänsä pois meidän vain pidellessä valjaista kiinni. Näin ei tule satutetuksi koiraa tai vedettyä liian voimallisesti valjaita pois.

Valitettavasti valjaita ei juurikaan Timin turkin alta näy, mutta tässä nyt vielä valjaat käytössä heti maanantaina Messarin jälkeen.

Käykäähän täyttämässä myös tämä:  http://www.ruokintakysely.fi/

Lisää jälkivideoita

Tällä viikolla olemme taas kuvanneet kaksi Lunan jälkeä. Toisen jäljen joka kulki asuinalueella, laitan hieman myöhemmin esille sillä YouTube ei hyväksy yli 10 minuuttisia videoita (jälkivideolla on pituutta 12min) joten jostakin kohtaa täytyy videota hieman pätkäistä.

Valitettavasti jäljen kuvaamisen ajaksi oli jäänyt päälle väärä valkotasapainoasetus edellisen illan kuvauksen jäljiltä, mutta siitä pitäisi tästä huolimatta näkyä kuitenkin vähän tuota Lunan työskentelyä, mikä on pelto- ja metsämaastossa (joskin jälki kulki koko ajan polulla, maastossa jossa käy kymmenittäin koiria joka päivä eli häiriöhajuja oli paljon) huomattavasti erilaista kuin esimerkiksi asvaltilla tai ensimmäisellä jäljellä maastona olleella pururadalla.

Jälkivideo nro. 2